4.11.2011

Pieniä kuvia

Ajattelin tähän illan iloksi laittaa vielä pari kuvaa. :) Ei minulta oikein nyt tekstiä irtoa, mukavaa on ollut jne jne. Tänään oli kielikurssillakin harvinaisen mukavaa, ymmärrän jo ihan hirveän paljon enemmän kuin ennen. Plus että rohkaisin vihdoin itseni ja pyysin yhtä alkeisryhmän mukavaa tyttöä lisäämään minut kaveriksi facebookissa, ja sovittiin että nähdään joskus. Huippua, mahdollinen kaveri! Tunnin alussa meille kävi myös puhumassa herra, joka esitteli ilmaista nuorille Strasbourgissa asuville ulkomaalaisille tarkoitettua ohjelmaa, jonka nimi on vapaasti suomennettuna "Alsacen nuoret suurlähettiläät". Vähän kornista nimestään huolimatta kuulostaa huippukivalle, järjestön jäsenet saavat nimittäin ilmaiseksi vierailla erilaisissa instituutioissa, laitoksissa ja tehtaissa sun muissa oppimassa Alsacen alueen politiikkaa, lääketiedettä, kulttuuria, musiikkia (joo tiedän, musiikkihan siis on kulttuuria), journalismia ynnä muuta mielenkiintoista. Ja minä nyt sitten ajattelin liittyä. :) Ainoa ongelma on vähän nuo työajat, järjestö kun lupasi hankkia opiskelijoille poissaololuvat kursseilta, mutta musta jotenkin tuntuu että ne eivät hommaa pojille lastenvahtia jos minä lähden päiväksi kiertelemään museoita. :D Mutta katsellaan, katsellaan. Nyt ne pari kuvaa ja sitten tuutumaan.



Eilen taas vähän leikittiin nuorimmaisen kanssa pihalla. Ylemmässä kuvassa kukkakimppu, jonka kaikki kukkaset on nyhdetty hartaudella itse irti oman pihapiirin nurmikoilta. Joo-o, täällä kasvaa vielä vähän kukkiakin! Ja äiti sinulle tiedoksi, se on sinun hääkimppusi. Me piirrettiin myös sinun ja isän hääkuva... :) Alemmassa kuvassa on yritys tehdä tulta. Ei onnistunut.


Tämän päivän asu. Näissä vetimissä hiippaillessa oli ihan sellainen kodinhengetärolo. Hame löytyi Pimkiestä, paita New Yorkerista ja tuo ihana pashminahuivi on perheen isän tuliainen Afganistanista. Minulla oli miljoona hienoa ideaakin, miten saisin päivän vaatetuksen kuvattua kerrankin vähän eri tavalla, mutta pöytäjalusta + pokkarikamera -yhdistelmäni ei ole välttämättä avain parhaisiin mahdollisiin kuviin... Täytyy siis yhä tyytyä peilikuviin. :/ Joita muuten inhoan suuresti sydämestäni! Tuo peili on nurkassa joten siellä ei ole tarpeeksi valoa, ja se on likainenkin joten näytän aina ihan meikittömältä ja suttuiselta näissä kuvissa. Ärsyttävää! Tahdon joko henkilökohtaisen hovikuvaajan tai järkkärini ja kunnon metallijalustani takaisin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kerro vain!