19.12.2011

Lunta ja näkemiin

 Ehdin juuri ja juuri nähdä lumisen Ranskan. <3 Olen pakannut hiki hatussa valtavaa matkalaukkuani koko eilisillan ja tämän aamun (se on silti todennäköisesti noin kaksi kiloa liian painava, olkaa lentokenttäihmiset kilttejä ja säästäkää sakoilta!) ja kiroillut sitä tavaramäärää. En ihan oikeasti tiedä miten helkutissa aion raahata kaikki kamppeeni maaliskuun lopussa pois täältä. :D En enää ikinä muuta ulkomaille.........

Mutta tulin vain heittämään tällaiset pikaterveiset. Kohta justiinsa alan raahata laukkujani eteiseen, sanon heipat lapsille ja starttaamme hostäidin kanssa auton kohti Strasbourgin juna-asemaa. Matka Frankfurtin kautta Helsinkiin ja siitä vielä yöbussilla Kuopioon kestää kyllä ihan kiitettävän kauan, perillä olen vasta huomenna 7.20. Oh wish me luck, kotimatka alkaa!


16.12.2011

Jouluntekoa

Lupasin aupparipostauksen, joten täältä se pesee! (ei ihan eilenillalla, mutta millon muulloinkaan mun julkaisulupaukset on paikkaansa pitäneet, heh :) )

Hahhah, sainpahan ikuistettua vanhemmankin pojan tänne blogin puolelle! Se ei ole mikään linssilude, toisin kuin tuo pienempi.... :D Mun huoneen matto oli siis ehdottomasti paras paikka pelata Bagugania tai mitälie.


Tämä kuukausi on ollut jotenkin hirveän kiireisen ja äkkiä ohimenevän oloinen. Ihan äskenhän oli marraskuu ja minä mietin että miksi ne niitä jouluvaloja jo nyt sytyttää. Ja nyt minä olen lähdössä jo neljän (tai oikeastaan kolmen!!) päivän päästä kotiin! Noin pääpiirteittään täällä on stressattu (perheen äidillä on pitänyt kiirettä opiskelujen kanssa), sairastettu (pojat on olleet kuumeessa, imusolmukkeet turvonneina, uusimpana villityksenä jokin ihme ihottuma, meikällä on korvatulehdusputki menossa...) ja laitettu joulua. Minä toin oman korteni kekoon tähän ranskalaiseen joulunlaittoon leivoskelemalla vähän pipareita, tosin jo marraskuun puolessavälissä, ja opettamalla pikkuherralle miten tehdään lumihiutaleita!



Tehtiin kaikenvärisiä! Silpusta tuli hauskannäköistä.

Meidän äidin tälle perheelle lähettämä paketti tuli myös. Se sisälsi kaksi söpöä tonttukuusenkoristetta ja joulukortin. Tontut pääsivätkin heti paikoilleen roikkumaan!





Ja tällainen kuusi meiltä täältä löytyy, nätti eikö? :) Pieni ja suloinen. Se pystytytettiin jo joulukuun ihan ensimmäisinä päivinä, hassua. Suomessahan on tapana kuusi laittaa aivan viimeisenä, vasta muutamaa päivää ennen aattoa. Meillä ainakin, löytyykö teidän perheistänne muita tapoja?

Oikeaa lountahan täällä ei ole satanut vielä hiutaleen hiutaletta, vettä sitäkin ahkeraamin. Nytkin tuolla riehuu ihan kunnon myrsky, tuntuu että suljetuista ikkunoistakin tuulee sisään. Mutta viikonlopuksi on luvattu lumisadetta! Saa nähdä ehdinkö näkemään ranskalaista talvea ennenkuin pakenen lomalle kotiin. Jo maanantaina! Ja tänään tulee kaksi maailman parasta yllätystä vierailulle: Anna sveitsistä tuo mukanaan parhaan Neean ikinä. <3 Tästä viimeisestä viikonlopusta tulee huippu!

15.12.2011

Nettinerolla on ongelmia

Ou wau, tämä bloggeri kerkesi jotenkin muuttua tässä yön aikana. Hämmentävää, mutta ehkä tähän tottuu. :D Muutos tuli kyllä ihan sopivasti, koska päätin vielä jatkaa pientä napinasarjaani ennen sitä aupparipostausta (sori, sitä saatte odottaa iltaan!) ja tulla inisemään että miksi pitää netin kanssa olla niin paljon ongelmia? 

No okei, oikeastaan kaksi (kolme?) ongelmaa. Ensinnäkin, miksi minun selaimeni pitää koko ajan kaatua, "ei vastata" tai jumittaa joitain ihme komentosarjoja tahi mitälie.  Otin tästä hienot print screenitkin ihan havainnoimista varten, mutta hienoilla atk- taidoillani onnistuin kadottamaan ne. Latasin jopa koko Firefoxin uudelleen, mutta ei auttanut. Onko vika koneessani (joka on kyllä aika uusi muttei mitään laatumerkkiä, Compaq Presario), tämän talon superhitaassa nettiyhteydessä vai jossain ihan muussa?


Ja toinen ongelma on tässä ketun bloggerissa. Olen viime aikoina löytänyt varmaan 6-7 mielenkiintoista blogia, joita tahtoisin seurata säännöllisesti. Ne kuitenkin aina katoavat tuolta "luettavien" listalta salaperäisesti kaikki yhtäaikaa, ja joudun ne näpyttelemään sinne joka kerta uudestaan. Tämän lisäksi olen yrittänyt päästä muutamasta osoitettaan muuttaneesta/kuolleesta blogista eroon, mutta yhä ne vaan sitkeästi siellä pysyvät. Mistäs tähän saisi ratkaisun?

Jos sisäinen nörttisi heräsi tämän pikku nurinan nähtyäsi, kerro ihmeessä ongelmiini ratkaisu! :)

Earproblematic

Täältä lähtisi ja aika äkkiä vieläpä. Eilen illalla rupesin ihmettelemään että mitenkäs nää korvat nyt tuntuu näin tukkoisilta, pitäisköhän putsailla. Koska olen korva-asioissa valveutunut persoona, en alkanut tunkea mitään pumpulipuikkoja sinne suuntaan, vaan käytin ihan hommaan tarkoitettua puhdistusliuossysteemiä. No, ei ollut hyvä idea. Molempia korvia alkoi jomottaa niin vain jumalattomasti, ja yöunet meni siinä kun sävähtelin kivun takia hereille. On iloista olla korvavammainen. :) Tänään kävin sitten paikallisella lekurilla, joka totesi että molemmissa korvissa on iloinen tulehdus, ja määräsi minulle neljäksi päiväksi sekä antibiootti- että kortisonikuurin ja käski välttää suolaista ruokaa. Meinasi määrätä nenäsuihkeitakin, mutta iloisena hihkuin että ei tartte kun minulla on jo tarpeeksi, ja vedin laukusta neljä erilaista putelia pöydälle. Tohtorisetä oli selkeästi vaikuttunut lääkevarastostani, ja tyytyi sitten tökkimään paria pulloa ja sanoi että no käytä vaikka noita. On iloista olla korvavammainen ja siihen päälle vielä nenävammainenkin. Mitään sairaskertomuksia sen kummemmin jaarittelematta sanon, että minulla on 2-4 kertaa vuodessa korvatulehdus koska omistan ahtaat korvakäytävät, ja liiallisella nenäsuihkeiden käytöllä (kas kumma) ihan itse tuhotut limakalvot. Ah autuutta, nämä kaksi toimivat oikein hyvin yhdessä! Niin ja siis eihän tämä toinen korvatulehdus kahden viikon sisään muuten mitään haittaisi, muttakun maanantaina pitäisi lentää takaisin Suomeen. Saattaa vähän sattua.


Ja ihan tämän kunniaksi pojat päättivät olla yksinkertaisen kamalia koko päivän. Ikinä ennen en ole saanut niin kovia huutoja esimerkiksi telkkarin sulkemisesta syömisen ajaksi kuin tänään. Ja ikinä ennen ei ole vaatteiden pukemista, syömistä, "et syö kaikkia keksejä" -käskyä tai oman huoneen siivoamista vastustettu niin raivokkaasti kuin tänään. Ja minään muuna päivänä tätä ennen minua ei ole heitelty shakkinappuloilla (ja melkein laudalla mutta sen estin kyllä aika ripeästi), päälleni ei ole ruiskutettu vettä, pojat eivät ole kaataneet vesilasia huoneensa lattialle, kiskoneet petivaatteita pois sängyistään ja piirtäneet tussilla toistensa vaatteisiin ja käytävän lattiaan. Tuli testattua sekä lastenhoitajan hermot että se, miltä tuntuu huutaa kun korvia vihloo ihan itsestään. Ei kivalta, uskokaa vaan.

Huhhuh. Huomenna voisi vaikka kirjoittaa semmoisen tämän vuoden viimeisen au pair- postauksen, jossa voisin kertoilla fiiliksiä tarkemmin. Ja voisin myös siis mainita, että pojat eivät ihan oikeasti ole noin pahoja joka päivä, tämä oli joku ihme extremekokemus. :D Huono päivä vaatii valituskirjelmän, eihän sille mitään voi. Tähän loppuun ihan aiheeseen liittymätön kuva: minä sveitsiläisessä kahvilassa kaksi uutta kirppislöytöä päälläni. Oranssi jakku on hieman liian pitkiä hihojaan lukuunottamatta täydellinen, ja pulitin siitä 10 frangia (olisiko reilut 8 euroa). Korun sain valtavalta puistokirppikseltä 5 frangilla. Iloisempia tunnelmia huomenna, öitä teille!



ylempi kuva täältä

13.12.2011

Les lumières d'Alsace, osa 2: Joulumarkkinat

Niin kuin taisin jo edellisessä joulunaluspostauksessani mainita, Strasbourg on tituleerannut itsensä "joulun pääkaupungiksi". Nyt muutaman kerran kaupunkia ja niitä kuuluisia joulumarkkinoita kierrelleenä voin sanoa että titteli on täysin ansaittu, en ole ikinä ollut näin joulua täynnä olevassa paikassa. Vaikkei täällä ole edes lunta! Paitsi että paikalliset joulupukit ovat ihan surkeita, onko niiden tosiaan ihan pakko hihkua sitä "houhouhou"taan joka paikassa?? Sen lisäksi yksi niistä istuu asemalla kojun takana ja myy jotain joulumakeisia, uskottava pukkiparka...

Kojuja Place Broglien markkinoilla

Joulumarkkinat ovat tosiaan se Strasbourgin ykkösjuttu joulunalusaikaan. Ne vetävät turisteja ympäri maailmaan, joten etenkin viikonloppuisin keskustassa on lähes mahdotonta liikkua ihmispaljouden takia. Ja kansallisuuksia löytyy ihan joka puolelta tätä palloa. Tänäänkin kuulin kolmen ihmisen puhuvan suomea, ja yhden miehen papattavan englanniksi, että "in Finland I live in a town called Rovaniemi...". Tuli ehkä ihan vähäsen koti-ikävä.

Väkeä kuin pipoa  


Ja siellähän myydään sitten aikalailla kaikkea: Syömistä ja juomista...


Alkuperäisessä kuvassa "rakkauden omenoita" eli Les pommes d'amour



Brezeleitä eli suolaisia pullia. En tykkää yhtään.

Siinä valmistuu minun lättyni jonka päälle tuli reilus kerros Nutellaa. Inhosin vielä enemmän kuin brezeleitä.          













 ... kuusenkoristeita, lahjoja ja alsacelaisia matkamuistoja...




Diskopukki, tikaspukki, bändipukki ja kaverit

Ja vähän pernteisempia pukkeja ja tonttuja





... ja tietty jouluvaloja!



Olenkohan minä joskus ja maininnut että ranskalaiset tykkää välkkyvästä ;)



 Joulukuusiakin saa! Vaikka minkä kokoisina, mutta ihan suht suomalaiseen makuunkin sopivina. Täällä kuuset pystytetään tosi aikaisin, tyyliin ensimmäisenä. Meidänkin taloon kuusi laitettiin ja koristelittn jo ihan jouolukuun alussa. :D


Tähän loppuun vielä yksi kuva Strasbourgin valoista, joihin olen siis aivan rakastunut. <3 Miltäs teidän mielestä näyttää? Kyllä minä ainakin täällä viihdyn, ei ole maisemissa tai joulutunnelmissa valittamista. Se lumi vaan puuttuu. Mutta eipä hätää, sitä on luvassa luultavasti viikon sisällä! Ja jos vaikka ei silloinkaan, niin 8 yön päästä olen jo kotona Kuopiossa. Suomijoulu, lunta ja porkkanalaatikkoa!

7.12.2011

Minun helppo ja terveelliseni

Nämä reseptipostauksethan ovatkin kivoja. Ei tarttee kauheasti päätänsä vaivata, niin saa julkaisukelpoista matskua, josta saattaa vielä olla ihmisille hyötyäkin. Kätsyä. ;) Nyt aion opettaa teille reseptin, jonka olen kehitellyt täällä Ranskassa ollessani. Se on täydellinen suolaherkku pikkunälkään, ja helppo ja nopea tehdä. Saanko siis esitellä.....


Tomaattitäytteiset herkkusienet

  • muutaman kappaleen vähintään keskikokoisia herkkusieniä
  • kirsikkatomaatteja
  • pesto rossoa (vaihtoehtoisesti hyvin pieneksi silputtuja aurinkokuivattuja tomaatteja)
  • juustoraastetta (vaihtoehtoisesti kermaista tuorejuustoa)
Ensimmäiseksi kuori herkkusienet. Tai minä ainakin kuorin, en tiedä onko se pakollista. :D Mutta siis nämä sienet jäävät koko pöperössä aika raa'aksi, joten minä pelaan varman päälle. Niin ja siis ihan ensimmäiseksi poista se jalka, muuten tämä koko homma menee ihan mönkään.


Sen jälkeen voitele sienen sisus pestolla, tökkää päälle puolikas kirsikkatomaatti ja kuorruta juustoraasteella. Hieno ja hyvälaatuinen gif (minä oon nyt ihan innostunu näistä vaikka ne on aina loppujen lopuksi ihan kamalaa pikselimössä) näyttää teille nämä vaikeat työvaiheet.


Lopuksi kokoa lautaselle, yritä välttää lakkien keikahtelemista nurin ja pistä mikroon noin minuutiksi-kahdeksi riippuen ihan vehkeesin tehosta.

 Nauti sellaisenaan tai haluamiesi lisukkeiden kera! Minun ateriaani sienten kaveriksi pääsi chilinen basmatiriisi, namnam. :)

Yökukkuja ei osaa nukkua

Eksyin lueskelemaan Henkka Hyppösen unta ja sen määrää käsittelevää kolumnia. Vaikka kirjoitus ei ole erityisen pitkä tai perusteellinen paneutuminen unen ihmeelliseen maailman, on se kuitenkin täyttä asiaa. Itse olen huomannut olevani päivisin pirteä vasta 8-9 tunnin kunnollisten yöunien jälkeen. Olen myös erittäin tietoinen siitä, että unen laatu on parempaa loppuillasta kuin aamuyöstä. Ja tiedän myös miten helkatisti inhoan väsymystä ja sitä tunnetta, kun koko ajan haukotuttaa ja keskittymiskyky ei riitä mihinkään.Mutta ohhhoh, kellohan on puoli kaksitoista ja tässä minä vaan vielä näpyttelen. Kas kummaa.


Erityisen pahasti sydämmessä pistää juuri tämä tietokoneen kanssa pelleily. Joka ilta, vähintään 3 tuntia putkeen ja aina ihan liian myöhään. Katso sähköposti, tsekkaa blogit, kuvatonissa on hauskoja kuvia, faebookissa kavereita ja fashiolistassa ihania vaatteita. Sitten voisi vielä vaikka sivistää itseään ja selata HS.fi:tä ja lopuksi katsoa yhden jakson gleetä. Tai samantien vaikka kaksi kun se on niin kiva sarja. Koukussa? Lopputulos: nukun öisin liian vähän, heitän pojat aamulla kouluun ja palaan takaisin nukkumaan. Ehkä maailman huonoin tapa ikinä! Miksi tuhlaan aamuni nukkumalla vielä tunnin-puolitoista, kun voisin napsaista saman ajan pois iltadatistelustani? Niiiiiiiin miksiköhän? Lopetan tämän pienen ja sekavan blogikirkoituksen turhan lyhyeen, mutta ymmärrätte varmaan. Minä menen nyt nukkumaan.

Ps: Tsekkailin muutenkin tuota Hidasta Elämää -sivustoa kun kerta sinne eksyin. Suosikkeihin lensi että heilahti, ja löysin myös toisenlaisia univinkkejä.

kuva on weheartit.com ista

6.12.2011

Itsenäinen päivä




Pingoin hiki hatussa koko päivän pitkin kyliä että saan varmasti kaikki hommat tehtyä ja illan pyhitettyä pelkälle suomihypetykselle. Kyllä kannatti, näissä merkeissä minä siis vietän tämän iltani. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille suomalaisille ympäri maailmaa! :)

5.12.2011

"Kaikki au pairit lihoo ihan sikana!"

Muistaako joku vielä reilu puoli vuotta sitten kirjoittamani laihdutuspäivityksen? No, jos ei muista niin kohta muistaa, laihdutushistoriani (lähinnä liikunnan kannalta katsottuna) on tuosta linkistä edelleen nähtävissä, samoin ne superihkut inhorealistiset kuvat. :) Voisin ihan pohjustukseksi laittaa pari kuvaa viime talvelta/kesältä tähännäin.


Ylempi kuva on uudenvuodenpippaloista melkein vuosi sitten, alempi taas noin viikkoa (!) ennen kuin muutin Ranskaan. Sen suurempaa muutosta ei siis ole tapahtunut, pulla mikä pulla. Ylioppilasjuhliin saatoin nipistää ehkä kilon pois, tai sentin vyötäröltä. Tai jotain, joka tapauksessa yo- kuvissani näytän ehkä milliyksikön hoikemmalta. Mutta nyt, kolmen patongin ja viinin maassa vietetyn kuukauden jälkeen, minulla on teille jotain kerrottavaa...




Olen täälläoloni aikana nimittäin laihtunut viisi kiloa!

 

Ei tässä mitään laiheliineja olla vieläkään, ja tavoitepainoon on vielä matkaa, mutta olen kyllä ihan supertyytyväinen jo nyt! Paino on tippunut noin 7 prosenttia lähtölukemista, ja painoindeksi on tippunut 29,6:sta (!!!) lukemiin 27,5. :) Tarkoitus olisi täällä asuessa saada tiputettua vielä 4-5 kiloa ja Suomeen palattua vielä kilo tai pari. Tämä suomivara ihan sen takia, että en yhtäkkiä huomaa palanneeni samoihin vanhoihin lihottaviin tapoihini, vaan onnistuisin venymään vielä pikkuisen. Eipä minulla sen kummempia uutisia tähän iltaan, I'm just so happy. <3

PS. Toinenkin syy olla superhappy: Teitä bloggerin kautta lukevia on jo 20! Kiitän aivan hirveästi joka ikistä, jotka jaksavat palata lukemaan jorinoitani kerta toisensa jälkeen. Kiitos!

Les lumières d'Alsace, osa 1: Strasbourg

Ajattelin esitellä teille vähän miten tämä alue valmistautuu jouluun. :) Jotta välttyisitte hirvittävänkokoiselta kuvapläjäykseltä, ajattelin näyttää teille joulufiilistä aina pikkuhiljaa välillä, kaupunki tai aihe kerrallaan. Olkoon tämän pikkuisen juttusarjani nimi Les lumières d'Alsace eli Alsacen valot!

Place Kléberin suuri joulukuusi!
Nimi on superosuva ja kuvaa täydellisesti tämän maailmankolkan jouluunvalmistautumista: valoja, valoja ja vielä kerran valoja. Joka puolella. Vilkkuvia valoja, väriä vaihtavia valoja, pieniä valoja, valotauluja, valopuikkoja, hillittyjä valoja, valoja valojen päällä. Strasbourgin tuottelian turistirysä ajoittuu juuri joulukuulle (ja sen muuten huomaa!!), ja kaupunki onkin ihan ronskisti brändännyt joulun itselleen: Mainoslehtisten mukaan Strasbourg on "joulun pääkaupunki" ja "valon maa". Mutta ihmismäärää lukuunottamatta (okei, olen vähänniinkuin turisti itsekin) en valita, satun nimittäin tykkäämään jouluvaloista aika hitsisti! ;)






Tämä viimeinen kuva on olevinaan joulumarkkinoilta, mutta se ei kyllä millään tavalla kuvaa sitä tunnelmaa mikä siellä on. Tämä on nimittäin räpsäisty juuri ennen sulkemisaikaa aseman pikkuiselta markkinapaikalta vesisateessa. Yleensä tuolla saa siis uida että pääsee ihmismassojen läpi sille kojulle mille haluaa... Muutenkin harmittavan vähän tuli näköjään otettua kuvia niiltä vanhankaupungin pieniltä kujilta, jotka on kaikki koristelu aivan  i h a n a s t i ! Aah tuo kattokruunu.<3 Ja niitä roikkuu siis myös kokonaisen kadun pituudelta.

Myös kauppakeskukset ovat panneet reilusti parastaan koristellakseen itsensä joulukuntoon:

taas kattokruunu<3



Niin joko minä siis mainitsin että siellä pyörii vähän sitä porukkaa? Les Hallesin joulukuusi ja muuta katosta roikkuvaa joulutavaraa. En tainnut vielä mainita että täälläpäin ihmisillä tuntuu olevan jonkinlainen hinku välkkyviin valoihin. No, tässä hienossa (elämäni ensimmäisessä, armoa!) gifissä sen näette. :D

Ja loppuun kuva millaisessa asussa eilen kaupungilla hilluttiin. Pukukoppien peileistä saa niiiiiiiiin paljon kivempia asukuvia kuin oman huoneen peilistä..... :)


Hyvää joulunodotusta osa yksi!