You can do skating anywhere you want to. Even in Switzerland.

Oho taas 6 päivää ilman kirjoituksen kirjoitusta. Minne se aika menee? Tämä meinaa ainakin sitä, että mun bloggaustaidot ovat komeassa ruosteessa, kyllähän tosibloggarin pitäisi osata ainakin jotain pikkutekstejä ajastaa, ja kiireenkin keskellä tietokoneen tulisi olla hänen paras ystävänsä ja kameran uskollisin apurinsa. Noh, aina ei can do, lupaan (yrittää) postailla teille hieman ahkerammin tulevaisuudessa. :) Siis ihan vakavasti ottaen, en ole mitenkään kyllästynyt bloggaamiseen, eivätkä ideatkaan ole ehtyneet. Jotenkin vaan tuntuu, että jos täällä ruudun elävämmällä puolella tapahtuu kaikenlaista, ovat bloggaaminen ja liikunta ensimmäisiä asioita, joista karsii. Voisiko se mieluummin olla vaikka se epämääräinen netissä roikkuminen ja gleen katselu, hmm?

Voisin vaikka heittää tähän päivityksen mun viime viikonlopusta. Perjantaina minulla on yleensä sellainen lyhyt työpäivä, jolloin olen vapaa viimeistään puoli kaksi, joskus jo aikaisemminkin. Viime perjantaina jouduin poikkeuksellisesti olemaan töissä sinne viiteen asti, kun kumpikaan vanhemmista ei päässyt hakemaan poikia koulusta. Eipä sinänsä, viime viikonloppuna se ei haitannut mitään, kun en olisikaan päässyt vielä perjantaina lähtemään yhtään minnekään. Joten istuin sitten täällä, otin pikakylvyn uuden ihanan kylpyvaahtohajustepatukkaminkälie kanssa, kiharsin tukkaani ihan räpläämisen ilosta noin tunnin ja illastin perheen ja naapureiden kanssa jo tutuksi tulleella naapuri-illallisella. Nukkumaan olin menossa aikaisemmin kuin ihan innoissaan ympäriinsä hyppivät ja kiljuvat pojat, eli superhurja perjantai-ilta minulla. :)

Maanantai-aamuna heräsin itselleni uskomattoman aikaisin eli jo kahdeksan jälkeen (viikonloppu hei!) ja suuntasin Strasbourgiin äänestämään. Mukaan lähti aupparikaverini Elli. Toisen suomiystäväni Ainon piti myös hankkiutua paikalle, mutta hänellä oli vaikeuksia päästä ylös sängystä siihen päivänaikaan.... :D Äänestyspaikka eli lähetystö oli varsin kumma paikka, ihan tavallisen (mutta astetta hienomman) kerrostalon toisen kerroksen huoneistossa sijaitseva konsulaatti tahi vastaava. Äänestys itsessään oli varsin nopea ja helppo juttu. Huomattavasti vaikeampi tehtävä meille oli selvittää, miten talon pihaportista pääsee ulos. Sitä pohdittiin oikeasti varmaan vartti, me mietittiin jo kaikenmaailman vaihtoehtoreittejäkin ennkuin tajuttiin että siinähän oli sellainen pylväs täynnä nappeja joista sai painaa...

Pakollinen turistinäpsäys.

Käytiin vielä Ellin kanssa nopeasti kahvilla ja tsekkaamassa Naf Nafin alet, josta mukaan tarttui yksi paita. Rakastan Naf Nafia aivan suunnattomasti, mutta edes aleissa se ei ole kukkarolleni miellyttävin paikka shoppailla... Paidan esittelen kunhan yksi anna jaksaisi lähetellä minulle kuvia viikonlopulta. Tämänkin postauksen harvat valokuvat on ryöstetty suoraan annan blogista, koska hän ei ole jaksanut minulle lähettää yhtä ainoaa otosta vaikka lupasi (är!). No kuiteskin, hyppäsin keskipäivän junaan ja kiidin jo tutuksi tulleelle Baselin rautatieasemalle. Anna oli myös käynyt Zürichissä äänestysreissulla, joten treffattiin asemalla ja lähdettiin annan kotia lössöttämään. Saatiin me lopulta itsemme ylöskin: ensin alkuillasta kävelylle ja illalla muiden auppareiden kanssa luistelemaan - jäädiskoon! Ja siitä tuttuun irkkupubiin puimaan työasioita - kenellä on ylivilkkaimmat ipanat ja kellä nurjimmat työajat. Parasta ikinä, haha. :D

Seuraavana aamuna päästiin ylös fiksuun aikaan ja puolenpäivän jälkeen hypeltiin jo ulkona. Mentiin Rheinin rantaan istuskelemaan "aamupäiväpiknikille" eli napattiin mukaamme termarillinen kuumaa kaakaota ja suklaalevy ja ostettiin kojusta pikkutötteröllinen paahdettuja kastanjoita. Ja sitten vaan istuskeltiin porraspenkereellä ja juteltiin kaikesta maan ja taivaan välillä. Se oli ehkä sellainen "olen nuori ja ystäväni kanssa euroopassa" -hetki, joita muistelee kaikkein lämpimimmin sitten vanhempana, näin uskoisin.

Aurinkoinen Rhein on kaunis katsella, samoin kuin koko kaupunki. Varsin mukava pikaviikonloppu siis. :)